Half way storage/ TTM
ATC 42/2012 "Tämä arpa ei voita!"
Osallistuin arpajaisiin. Maksoin vaaditun summan jne.
"Palkintona auto ja 102 000 muuta upeaa voittoa"
Mietityttää... Mitäpä jos kriisialuieilla tai muuten
vaikeissa oloissa elävät lapset saisivat nämäkin rahat?
Saisivatko niin paljon kuin nämä arvonnat tuottavat, jos
vain kerättäisiin rahaa? Perustuuko tämäkin anteliaisuus
suurimmaksi osaksi vain ahneuteen tai haluun pelata
Fru Fortunan kanssa?
Usein näissä kuvituksissa lapset ovat nääntymäisillään
ja kärpäset pörräävät naamalla. Tässä kuvassa oli pullea
vauva ja valkoinen jauhe pursui suupielistä.
No tämä nyt on tämmöinen kortti....
Olen onnettaren suosikki. Syntynyt Suomeen.
Saan tehdä kortteja huvikseni ja miettiä mitä milloinkin.
Autoa en voittanut tällä kertaa.
3 kommenttia:
Just joo, aina apu ei mene perille.Aika puhutteleva kortti silti ja nimenomaan siks.
Tämä ihan hätkäyttää. Olen muuten samaa asiaa pohtinut että miksi palkinnot ovat niin tosi arvokkaita. Kyllä sekin raha pitäis laittaa sellaisenaan avustuksiin. Mutt mutta...asia on kyllä kaksipiippuinen juttu... Kortti on vaikuttava!
Puhutteleva kortti tosiaan! Ja kommenttisi noista arpajaisista osuu varmasti kohilleen. Se on yksi syy miksi en viitsi moisiin osallistua. Keräyskiin kyllä jos ja kun tietää että raha menee kohteeseen lähes lyhentämättömänä.
Lähetä kommentti