maanantai 15. lokakuuta 2012

Half way storage/ TTM ATC 42/2012 "Tämä arpa ei voita!" Osallistuin arpajaisiin. Maksoin vaaditun summan jne. "Palkintona auto ja 102 000 muuta upeaa voittoa" Mietityttää... Mitäpä jos kriisialuieilla tai muuten vaikeissa oloissa elävät lapset saisivat nämäkin rahat? Saisivatko niin paljon kuin nämä arvonnat tuottavat, jos vain kerättäisiin rahaa? Perustuuko tämäkin anteliaisuus suurimmaksi osaksi vain ahneuteen tai haluun pelata Fru Fortunan kanssa? Usein näissä kuvituksissa lapset ovat nääntymäisillään ja kärpäset pörräävät naamalla. Tässä kuvassa oli pullea vauva ja valkoinen jauhe pursui suupielistä. No tämä nyt on tämmöinen kortti.... Olen onnettaren suosikki. Syntynyt Suomeen. Saan tehdä kortteja huvikseni ja miettiä mitä milloinkin. Autoa en voittanut tällä kertaa.

3 kommenttia:

Kotilaiska kirjoitti...

Just joo, aina apu ei mene perille.Aika puhutteleva kortti silti ja nimenomaan siks.

Selma kirjoitti...

Tämä ihan hätkäyttää. Olen muuten samaa asiaa pohtinut että miksi palkinnot ovat niin tosi arvokkaita. Kyllä sekin raha pitäis laittaa sellaisenaan avustuksiin. Mutt mutta...asia on kyllä kaksipiippuinen juttu... Kortti on vaikuttava!

Carita Oksa alias Cassu kirjoitti...

Puhutteleva kortti tosiaan! Ja kommenttisi noista arpajaisista osuu varmasti kohilleen. Se on yksi syy miksi en viitsi moisiin osallistua. Keräyskiin kyllä jos ja kun tietää että raha menee kohteeseen lähes lyhentämättömänä.